(Vaccinium Uliginosum)
Abisko 2012. Ei ollut juolukalle vuosi niin suotuisa, marjoja ei näkynyt.
Tuntomerkit:
Juolukka on pysty, 15–50 cm korkea monivuotinen varpukasvi. Sen varsi on tyveltä haarova, väriltään ruskehtava ja puutunut. Lehdet ovat talveksi varisevia, vastapuikeita, ehytlaitaisia, tylppiä ja suipohkoja. Väriltään lehdet ovat päältä harmaan sinivihreitä ja alta vaalean vihreitä. Kukinto on 1–3 kukkainen latvaterttu. Juolukka kukkii valkoisin tai punertavin kukin touko-kesäkuussa. Vahapeitteinen marja on 8–12 mm:n kokoinen, pallomainen tai munanmuotoinen, usein hieman kulmikas. Marja on väriltään harmaansininen ja sisältä vaalea. Se on mehukas ja maultaan mieto.
Näköislajit:
Mustikan (Vaccinium myrtillus) lehdet ovat sahalaitaiset ja ohuet. Mustikan varret eivät kasva niin korkeaksi kuin juolukalla ja varret ovat vihreät sekä särmikkäät. Marjat ovat pienempiä ja sävyltään tummempia sekä sisältä kauttaaltaan tummansinisiä verrattuna juolukan marjoihin.
Kasvupaikat:
Juolukka on kosteiden paikkojen kasvi. Se on yleinen suovarpu, joka kasvaa pääasiassa rämeillä sekä korpien ja lettojen mättäillä. Juolukan marjonta on runsasta soistuvilla kankailla ja kangasmaiden rantametsissä. Lapissa se menestyy kuivemmilla seuduilla, joten sitä tavataan pohjoisessa myös kangasmetsissä ja tunturikankailla.
Satokausi:
Juolukka kukkii myöhään, lähes puolukan kukinta-aikaan. Juolukka voi marjoa hyvin sellaisinakin vuosina, jolloin mustikan kukat paleltuvat. Suojaisissa rantametsissä kasvavan juolukan kukat paleltuvat harvoin. Juolukan poiminta ajoittuu noin puolta kuukautta myöhäisemmäksi kuin mustikan eli juolukka on kypsä poimittavaksi elokuussa. Parhaimmat juolukkasadot saadaan Metsä-Lapista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti