Näkymä Skandeilta Abiskoon, katse kohti Itää ja Kebnekaisea. Tuntemattoman tunturijärven äärellä vettä juoden, kahvia keittäen. Aina ei rasita arki.
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Tutkimusmatka
Tälle näyttää maailma.
Näkymä Skandeilta Abiskoon, katse kohti Itää ja Kebnekaisea. Tuntemattoman tunturijärven äärellä vettä juoden, kahvia keittäen. Aina ei rasita arki.
Näkymä Skandeilta Abiskoon, katse kohti Itää ja Kebnekaisea. Tuntemattoman tunturijärven äärellä vettä juoden, kahvia keittäen. Aina ei rasita arki.
Väinönputki
VÄINÖNPUTKI
Angelica archangelica
Riksgränsen 08/2012
HUOM! toisin kuin koiranputki tai varsinkaan ukonputki, SOPII SYÖTÄVÄKSI.
Tosin ei maistu hyvälle.
Kasvumuoto: Monivuotinen, kerran kukkiva ruoho
Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen–punertava–vihertävänvalkoinen
Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, lehtituppi iso ja pullea
Väinönputki on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.
Monet sarjakukkaiskasvimme on omistettu eläimille, jolloin nimi osoittaa kasvin vähäarvoisuutta tai suoranaista käyttökelvottomuutta ihmiselle. Väinönputki on pohjoisilla kasvupaikoillaan porojen ja karhujen herkkua, mutta maistuu myös ihmiselle ja Lapissa lajia onkin kutsuttu ihmisenputkeksi. Tarun mukaan arvokkaan hyötykasvin käytön ihmiskunnalle opetti itse arkkienkeli Rafael, johon kasvin tieteellinen lajinimi viittaa. Kasvin meikäläinen nimi väinönputki lienee annettu suomalaismytologian suurmiehen, Kalevalan tietäjä Väinämöisen kunniaksi.
Angelica archangelica
Riksgränsen 08/2012
HUOM! toisin kuin koiranputki tai varsinkaan ukonputki, SOPII SYÖTÄVÄKSI.
Tosin ei maistu hyvälle.
Kasvumuoto: Monivuotinen, kerran kukkiva ruoho
Kukka: Teriö säteittäinen, valkoinen–punertava–vihertävänvalkoinen
Lehdet: Kierteisesti, ruodillisia, lehtituppi iso ja pullea
Väinönputki on rauhoitettu Oulun läänin eteläpuolella.
Monet sarjakukkaiskasvimme on omistettu eläimille, jolloin nimi osoittaa kasvin vähäarvoisuutta tai suoranaista käyttökelvottomuutta ihmiselle. Väinönputki on pohjoisilla kasvupaikoillaan porojen ja karhujen herkkua, mutta maistuu myös ihmiselle ja Lapissa lajia onkin kutsuttu ihmisenputkeksi. Tarun mukaan arvokkaan hyötykasvin käytön ihmiskunnalle opetti itse arkkienkeli Rafael, johon kasvin tieteellinen lajinimi viittaa. Kasvin meikäläinen nimi väinönputki lienee annettu suomalaismytologian suurmiehen, Kalevalan tietäjä Väinämöisen kunniaksi.
Variksenmarja
VARIKSENMARJA
Empetrum Nigrum
Halti 08/2011
Nimi myös: Kaarnikka
Kasvumuoto: Monivuotinen varpu, kanervakasvi
Hedelmä: Kiiltävän musta, mehevä luumarja
Variksenmarjan sukunimi Empetrum tarkoittaa sananmukaisesti kalliolla kasvavaa. Variksenmarjan marjoja syövät monenlaiset eläimet punarinnasta metsoon ja kärpästä karhuun. Tunturipaljakan vähälumisilla alueillakin sinnittelevä varpu on yksi kiirunan tärkeimpiä eineksiä kaamoksen aikana. Lumen alla marjat säilyvät pilaantumatta talven yli, jolloin ne ovat varsinkin Lapissa tärkeä ravinnonlähde muuttolinnuille ennen kesän hyönteispaljouden heräämistä.
Viime aikoina marjoja on alettu markkinoida myös etelään, ennen muuta mehu- ja viiniteollisuuden raaka-aineeksi. Variksenmarja ei kauppamiesten mielestä ole nähtävästi tarpeeksi myyvä, joten marjoja on kaupiteltu jopa tunturimustikan nimellä. Parempi on kuitenkin Lapissa käytetty ja laajalti kauppanimeksi otettu kaarnikka.
Empetrum Nigrum
Halti 08/2011
Nimi myös: Kaarnikka
Kasvumuoto: Monivuotinen varpu, kanervakasvi
Hedelmä: Kiiltävän musta, mehevä luumarja
Variksenmarjan sukunimi Empetrum tarkoittaa sananmukaisesti kalliolla kasvavaa. Variksenmarjan marjoja syövät monenlaiset eläimet punarinnasta metsoon ja kärpästä karhuun. Tunturipaljakan vähälumisilla alueillakin sinnittelevä varpu on yksi kiirunan tärkeimpiä eineksiä kaamoksen aikana. Lumen alla marjat säilyvät pilaantumatta talven yli, jolloin ne ovat varsinkin Lapissa tärkeä ravinnonlähde muuttolinnuille ennen kesän hyönteispaljouden heräämistä.
Viime aikoina marjoja on alettu markkinoida myös etelään, ennen muuta mehu- ja viiniteollisuuden raaka-aineeksi. Variksenmarja ei kauppamiesten mielestä ole nähtävästi tarpeeksi myyvä, joten marjoja on kaupiteltu jopa tunturimustikan nimellä. Parempi on kuitenkin Lapissa käytetty ja laajalti kauppanimeksi otettu kaarnikka.
Vaivaispaju
VAIVAISPAJU
Salix herbacea
Abisko 08/2012
Kasvaa suikerona, eli kiemurtelee maata pitkin. Laji kasvaa mattomaisesti 1–5 cm korkeaksi
Suomessa vaivaispaju kasvaa tunturipaljakalla alle 1270 m korkeuteen. Vaivaispaju kasvaa tuntureilla paljakan kankailla, puronvarsilla, kallioilla ja lumenviipymillä. Vaivaispajua kasvaa paikoin Lapin koivumetsävyöhykkeessä, mutta vain hyvin harvinaisena havumetsävyöhykkeessä jokivarsilla. Eteläisimmät vaivaispajut ovat Pallastuntureilla, Aakenustuntureilla ja Saariselällä
Salix herbacea
Abisko 08/2012
Kasvaa suikerona, eli kiemurtelee maata pitkin. Laji kasvaa mattomaisesti 1–5 cm korkeaksi
Suomessa vaivaispaju kasvaa tunturipaljakalla alle 1270 m korkeuteen. Vaivaispaju kasvaa tuntureilla paljakan kankailla, puronvarsilla, kallioilla ja lumenviipymillä. Vaivaispajua kasvaa paikoin Lapin koivumetsävyöhykkeessä, mutta vain hyvin harvinaisena havumetsävyöhykkeessä jokivarsilla. Eteläisimmät vaivaispajut ovat Pallastuntureilla, Aakenustuntureilla ja Saariselällä
Vaivaiskoivu
VAIVAISKOIVU
Betula Nana
Abisko 08/2012
Vaivaiskoivu oli ennen Lapissa tärkeä polttoaine, sillä se palaa tuoreenakin. Se on myös Lapin maaruskan tärkeä osakas. Vaivaiskoivu kasvaa Pohjois-Suomessa kangasmetsissä ja tunturikankailla, mutta on Etelä-Suomessa yksinomaan suokasvi.
Abiskossa oli tunturimittari tehnyt tuntrikoivulle suuria tuhoja mutta vaivaiskoivu rehotti. Eikö maistu mittarille vai mikä lie?
Betula Nana
Abisko 08/2012
Vaivaiskoivu oli ennen Lapissa tärkeä polttoaine, sillä se palaa tuoreenakin. Se on myös Lapin maaruskan tärkeä osakas. Vaivaiskoivu kasvaa Pohjois-Suomessa kangasmetsissä ja tunturikankailla, mutta on Etelä-Suomessa yksinomaan suokasvi.
Abiskossa oli tunturimittari tehnyt tuntrikoivulle suuria tuhoja mutta vaivaiskoivu rehotti. Eikö maistu mittarille vai mikä lie?
Tunturipaju
TUNTURIPAJU
Salix glauca
Abisko 08/2012
Kasvi jota systemaattisesti vihaan ja inhoan. Vaelluspäivän ärsyttävin rehu. Kilometri pajukkoa helteessä tai sateessa murskaa sielun.
Pysty ja paksuoksainen pensas. Sen vanhat oksat ovat kaljuja, kun taas nuoret vuosikasvaimet ovat tiheä- ja harmaakarvaisia. Muodostaa pohjanpajun ja villapajun ) kanssa tunturialueella jokia ja puroja yleisesti reunustavia “harmaapajukoita”. Pohjanpaju kasvaa märillä paikoilla ja suosii kasvupaikkoja, joilla on virtaavaa tai ainakin aika ajoin vaihtuvaa vettä.
Salix glauca
Abisko 08/2012
Kasvi jota systemaattisesti vihaan ja inhoan. Vaelluspäivän ärsyttävin rehu. Kilometri pajukkoa helteessä tai sateessa murskaa sielun.
Pysty ja paksuoksainen pensas. Sen vanhat oksat ovat kaljuja, kun taas nuoret vuosikasvaimet ovat tiheä- ja harmaakarvaisia. Muodostaa pohjanpajun ja villapajun ) kanssa tunturialueella jokia ja puroja yleisesti reunustavia “harmaapajukoita”. Pohjanpaju kasvaa märillä paikoilla ja suosii kasvupaikkoja, joilla on virtaavaa tai ainakin aika ajoin vaihtuvaa vettä.
Tunturikohokki
TUNTURIKOHOKKI
Silene acaulis
Abisko 08/2012
Ja ei, nimi ei ole kirjoitusvirhe. Kohokki.
Monivuotinen ruoho. Patjamaisesti mätästävä.
Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleanpunainen (harvoin valkoinen)
Tunturikohokki on hyvin sopeutunut elämään tunturipaljakan tuulen pieksämillä rinteillä. Maanmyötäinen, tiivis mätäs kerää auringon lämmön, mutta suojaa kasvia kuivattavilta tuulilta ja pakkaselta. Tunturikohokki saattaa saavuttaa vuosikymmenien iän ja kasvaa huomattavan kookkaaksi – jopa puoli metriä leveä patja saattaa olla lähtöisin yhdestä siemenestä ja ankkuroitua alustaansa yhden ainoan pääjuuren varassa.
Silene acaulis
Abisko 08/2012
Ja ei, nimi ei ole kirjoitusvirhe. Kohokki.
Monivuotinen ruoho. Patjamaisesti mätästävä.
Kukka: Teriö säteittäinen, vaaleanpunainen (harvoin valkoinen)
Tunturikohokki on hyvin sopeutunut elämään tunturipaljakan tuulen pieksämillä rinteillä. Maanmyötäinen, tiivis mätäs kerää auringon lämmön, mutta suojaa kasvia kuivattavilta tuulilta ja pakkaselta. Tunturikohokki saattaa saavuttaa vuosikymmenien iän ja kasvaa huomattavan kookkaaksi – jopa puoli metriä leveä patja saattaa olla lähtöisin yhdestä siemenestä ja ankkuroitua alustaansa yhden ainoan pääjuuren varassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)